Mun jutut

Everything here is mine if i dont say otherwise Please leave a comment in english, svenska , deutsch tai ihan vaan suomeksi ;D

keskiviikko 25. elokuuta 2010

Mekot




Näin nyt ovat mekot valmiit ja tyttö ikionnellinen.
Toinen näistä valmistui aamupäivällä parissa tunnissa, välihypyt pienimmän kanssa mukaan lukien ja toinen iltapuoleen lastenohjelmien aikaan.
Olipa ihanan helppo ja nopee malli.
Mekot ovat siis täysin samanlaiset. Helmassa on kuminauha joten mekkoa voi pitää joko lyhyenä pallotunikana tai pidempänä mekkona. Vetoketjun peitin pienellä listalla.
Ainoa miinus puoli kaavoissa oli hartioiden ja olkapäiden tiukkuus, varsinkin kun ottaa huomioon että kyseessä on ulkoilumekko, joka olisi pitänyt tehdä ulkoilukankaasta. Suoraan tällä kaavalla tehtynä oli melko tiukka jos alle laittaa vielä toisen paidan mutta tästä viisastuneena tiedän laittaa seuraavan kerran hieman lisää väljyyttä olkapäille ja hartioille.

Tyttö oli kyllä erittäin tyytyväinen ja huomenna pitää kuulemma laittaa kouluun ja näyttää kavereille... IIIIIKK, KUN IHANAA!!!!!
Annin lemppari on tuo hedelmäsalaattikangas.

Enneunia


Näin se vaan menee, että minä en voi jättää pitkäksi aikaa hommia seisomaan vaikkakin ajan puutteen vuoksi.
Viime yönä minä unissani ompelin sitä Annin mekkoa, mistä joku aika sitten tänne kirjoitin. Eikun toimeen heti aamu tuimaan ja ennen kymmentä oli kummatkin kankaat leikattu ja nyt pitäisi päästä ompelemaan.
Onneksi sataa vettä koko ajan, ettei tule huono omatunto, kun ei mene lenkille.
Tarkoitus oli nimittäin tänään lähteä ihan kunnon juoksulenkille mutta vettä tulee kuin saavista kaatamalla (ei sillä että olisin sokerista).

Muutin mekon kaavoja ja mallia jonkun verran. Ajattelin, että meillä ainikin toimivuuden kannalta siirrän vetoketjun eteen silläkin uhalla, että joudun muuttamaan etuosan mallia hieman. Eli alkuperäisessä mallissa etukappaleet menee hieman ristiin niin kuin kietaisupaidassa, poistin sen siis kokonaan.
Toinen juttu minkä oli yläosan kappaleet olivat alkuperäisessä viimeistelty muotokaitaleella mutta koska meidän kangas on suositeltua ohuempaa teen yläosan kaksinkertaisena.
Voin melkein kuvitella miten Annin kävisi jos jättäisin vetoketjun taakse... :D Vaatteet kun on saatava päälle ja pois mahdollisimman nopeasti.

Nyt pitää otta tuo meidän 3v. jätkä ja lähteä työhuoneesees ompelemaan, saas nähdä kuinka pitkään tänään jaksetaan leikkiä äitin tavaroilla ja arvaatkaas onko koneiden säädöt aina uusissa.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

kesän kuvia



Kesän säteen viimeisen
silmänurkkaan vangitsen.
Perhosensiiven lepatuksen
sydämeeni piilotan sen.
Niin ei talven tuppuraiset
eikä myöskään päivät jäiset,
minua voi lannistaa,
ei hymyä poista milloinkaan.

Tulkoon kylmä, tulkoon jää,
Ihanaa on talvisää!
Jo odotan että näen sen
pehmeän lumen hiutaleisen.
Nyt syksyn sateissa kuitenkin
kesän kauneutta kuvin muistelin





yllä olevista kuvista perhonen ja kuoriais kuvat ovat Anni 7v. ottamia kuvia. Nuorna on vitsa väännettävä :D

keskiviikko 18. elokuuta 2010

askartelua synttäreille


Lasten kutsuilla on meillä perinteisesti tehty jotain hieman erilaista.
Viime vuonna painoimme kangasväreillä pienelle kangas lapulle kaikkien vieraiden jalan jäljen, jonka jokainen sai sitten mukaansa.
Tänä vuonna teimme kaikille omat huivit.
Leikkasin ylijäämä trikoopaloista 80*80cm neliöt ja ne leikkasin keskeltä kolmioiksi. Päärmäsin reunat ja huivi-aihio oli valmis.
Kaupoista löytyi paljon koristeita kuten helmiä, nauhoja ja "jalokiviä" joista jokainen sai tuunata oman huivinsa.
Halukkaat saivat painaa myös kuvia kangasväreillä. Kuvat kannattaa olla melko yksinkertaisia ettei tule katastrofia kesken kaiken.
Tekstiililiimalla koristeet pysyyvät todella hyvin paikoillaan ja liima kuivuu suht nopeasti.
Meillä oli myös huopanauhaa jossa oli kukkia, huopa imi kaiken liiman itseensä eikä pysynyt kiinni mutta minä suruuttelin nauhat kiinni ompelukoneella samalla tytöt söivät kakkua.
Huivi-aihiot tein jo edellisellä viikolla valmiiksi ja pöydän peitin vanhalla pussilakanalla, tosin kangasväreillä painaneet saivat alle myös vanhat muoviset pöytätabletit.
Yllä kuva meidän neidin taidonnäytteestä. Muut huivit olivat väreiltään violetteja tummempaa ja vaaleampaa, meillä vaan neiti ei oikein niistä väreistä tykkää :D.
Lopuksi otin lakanan reunoista kiinni ja pistin kasaan ja avot pöytä oli puhdas kakkua varten.

tiistai 17. elokuuta 2010

kankaita


Lupasin tytölle että ompelen jonkun mekon, takin tai jotain jos vain löytää sopivan kuvan lehdestä.
Ja tänään löydettiin eurokankaasta ihanaa ohutta puuvillakangasta. Oli niin herkullisia värejä ja kuvioita että päätettiin ostaa kummatkin. Minä olisin varmaan ostanut taas kaikki mitä löysin mutta onneksi kukkaro rajoittaa aina toisinaan tuota minun ostelu intoa :D.

Suuresta käsityölehdestä (hieman yllättäen taas) löytyi jo aikaisemmin kuva millaisen neiti tällä kertaa haluaa. Saa nähdä onko tuo ostamani puuvilla liian ohutta kyseiseen malliin mutta kuten aina minä en noudata tarkkaan ohjetta vaan sävellän tarpeen mukaan, joten jatkoa seuraa.
Nyt pitäisi vielä löytää rako että ennättäis tekemään mutta taitaa tämä viikko mennä muissa hommissa :( harmi sormet syyhyää jo siihen malliin.....

Annin synttäri kakut

Ystäviä on ihana omistaa.
Tämän apinan teki leipoi leipoi-blogin iiiiihana sirpa. kiitos, kiitos, kiitos, voitte vaan uskoa että tyttö oli onnellinen kun tämän kotiin toin.
Itse tein kakun siihen alle. Ensin sen piti olla palmu sitten siitä piti tulla aurinko mutta lopulta tyttö päätti että tehdään kukka, arvatkaa olinko varautunut...
Meillä oli viidakko-teema ja palmuja ympäri taloa joten ehkä ne oli jo tarpeeksi.
No mutta kakku täytettiin vaniljakreemillä ja kuningatarhillolla ihan perinteisesti :D



Tämän ihanan cappucinokakun koristeli synttärisankari itse. Ohje oli muistaakseni mtv3 makuja sivulta tai sitten ei se kun on mulla liimattuna resepti vihkoon ja tietysti siitä on ylimääräiset leikattu pois.

perjantai 13. elokuuta 2010

lasten synttärit


HUH HUH tätä synttärijuhlan aikaa.
Meillä järjestettiin neidille viidakkobileet 7 vuotis synttäreillä. Tässä meidän papukaija (sanoisin että pyryharakka). Puvusta pistän loppuun paremman kuvan. se oli semmonen pikapuku, tytön laitoin kankaan päälle pitkälleen ja leikkasin ympäriltä sitten ommellessa keksittiin lisää.


Tossut tein niin että leikkasin pohjan ja siihen kaksi osaisen varren. Varpaat tyttö täytti vanulla ja hyvät tuli. Ihmeen hyvin pysyyvät jalassa kun tein hieman pitempi vartiset.

tiistai 10. elokuuta 2010

2010 ikaalinen


Takana karvan verran päälle 900 perseen puuduttavaa kilometria. Niin saatiin taas yksi ralli päätökseen ja hauskaa oli.
Perjantai aamuna siis lähdimme ajelemaan ikaalisiin veteraaniralliin, jos joku ei tiedä niin sillä tarkoitetaan veteraani-ikäisten moottoripyörien kokoontumisajo tapahtumaa. Me ollaan käyty niissä jo semmonen 14vuotta, joten touhu on tuttua ja sitä odottaa joka kesä. Tällä kertaa se järjestetiin ikaalisen kylpylän huikeissa puitteissa, huikeissa hotellihuoneen varanneille. Päästiin kylpylään rypemään lasten kanssa ja saatte uskoa, että oli lapset taas onnellisia.
Vanhin poika päätti lähtiessä että hän haluaa kerätä siellä pulloa, kun pitää ostaa sellainen iso star war-lego paketti, no niinhän se herra keräsi pulloja. Ralli kansa on höveliä porukkaa ja mielellään antaa tyhjät pullonsa niitä kerääville nappuloille varsinki, kun taitaa melkein kaikki jo meidän porukan tunnistaa äänestä sen verran on vuosien varreella siellä ääntä pidetty lasten kanssa ja ilman. No mutta kiitos vaan kaikille pullonsa luovuttaneille, herra sai kaikenkaikkiaan 40e ja oli enemmän kuin tyytyväinen.



Vanhojen moottoripyörien lisäksi sieltä löytyy joskus pieniä helmiä.
Vai mitä muuta voi sanoa yllä olevasta rakennelmasta.
Tästä voi jo päätellä että harrastaja on asialleen vihkiytynyt. Kuvassa on siis moottripyörän mallilla rakennettu keinu. Kuva ei valitettavasti ole hirveän hyvä mutta pitäis isompana näkyy vähän selvemmin.

Lauantai päivänä kävimme wanhassa kauppilassa katsomassa tt-ajoja. Siitä täytyy sen verran sanoa, että kylläpä oli mukavaa. Siellä pääsi "kilvanajo" tunnelmaan kun moottorit pärisi ja risiini tuoksui. Minä ainakin kuulun siihen porukkaan, jonka hajunystyrät nostavat kilpailu tunnelman kattoon jo ensimmäisestä tuulahduksesta. Tässä tapauksessa oli tietysti kyse näytösajoista mutta ainahan sitä voi mielessään kuvitella katovansa veret seisauttavaa kilpailua :D :D.
Alakuvassa on vauhdin hurmaa tt-ajoista.




Kaiken kaikkiaan ralli oli meidän osalta onnistunut ja kaikki olivat tyytyväisiä. Kaikki 11 henkeä meidän porukasta, johon kuului mummo, ukki, sisko ja siskon perhe mies ja 2 lasta, meidän perhe 5 henkeä.

Jonkun verran miinusta kuului alueela olleesta saunasta ja sen toimivuudesta. Varsinkin naisten osalta, oli kuulemma ollut taas varsinainen käärmenäyttely. Kummallista onkin että joka vuosi unohdetaan, että ralliin saapuu joka vuosi enemmän naisia ja silti naisten sauna laiminlyödään.
Naiset haluavat myös käydä olusien parissa saunassa ja peseytyä pitkän matkan jälkeen siinä missä miehetkin.
Niinpä minä otan henkilökohtaisesti asiakseni varmistaa että ensi vuonna täällä Pohjois-karjalassa pidetään huoli myös naisista. Joten varokaa itämaankiitäjät täältä tulee naisenergiaa....

keskiviikko 4. elokuuta 2010

kesäillan ratoksi


Iii-hanat rouhesämpylät piti tekaista kiireen vilkkaan kun iltapalan aika lähestyy ja kaapista on leivät loppu. Niin harvinaista kuin se onkin niin jopa pakastin kumisi tyhjyyttä.

Rouhesämpylät:
5dl lämmintä vettä
2tl suolaa
2rkl intiaanisokeria
½dl öljyä
1pussi kuiva hiivaa
2rkl pellavansiemen rouhetta
2rkl seesamin siemeniä
12-13dl sämpyläjauhoja

Sekoita kaikki paitsi öljy, hiiva ja jauhot.
Lisää kuiva hiiva pieneen määrään jauhoja ja sekoita taikinaan, vaivaa taikinaan suurin osa jauhoista. Laita joukkoon öljy ja loput jauhot. Vaivaa hyvin. Kohota noin 30min.
Leivo sämpylöiksi ja kohota toiset 30min. Paista 200C noin 10-12min.
Tulee 20-25kpl riippuen koosta.

Epilaatori tuo naisen paras ystävä


Jo ensimmäisestä surahduksesta iskee pienoinen kipuaalto jostain muistin perukoilta, mitäpä sitä ei karvattomana olosta kärsisi. Minä, pohjoismaisen vaalea vaikka olenkin, olen saanut riesakseni mustia paksuja jalkakarvoja. Olemuksensa puolesta ne kuuluisivat noin 50cm ylemmäs mutta jostain tuntemattomasta syystä ne ovat pitäneet majaa minun kintuissani, siitä lähtien kun odotin ensimmäistä lastani.
Epilaattoria käyttäessä huomaan että rautainen kipukynnykseni on kadonnut jonnekin. Minä, joka joskus sain huomiota sillä että työnsin nuppineulan käteeni (irvistelemättä) kiljun ensimmäisten karvojen myötä kuin pikkuvauva.

Olen kokeillut kaikkea, olen vahannut niin kylmäliuskoilla kuin lämpimälläkin. Olen ajanut terälllä ja antanut niiden vain kasvaa. Vahaa käyttäessä sitä löytyy seuraavana päivänä suurinpiirtein korvistakin, vaikka kuinka pesisi hyvin. Kylmäliuska kokeilusta on jäljet vieläkin roskakorissa, se pirulainen kun jumi siihen muovin pintaan niin tiukasti että pitäisi varmaan käyttää bensaa ja tulitikkuja sen poistamiseen. Ajamattomuus ei käy minun turhamaiselle sielulleni. Terällä ajaessa taas, se terä pitäisi kulkea kassissa että saisi aina tarpeen tullen höylätä sängen pois. Se kun kasvaa noin tunnissa takaisin, vaikka tutkijat vakuuttelisivat ihmisen karvankasvun olevan kuukaudessa puolen millin luokkaa, eivät ilmeisesti ole tutkineet naisten säärikarvoja.

Aaah, kyllä tämä naisena olo on ihanaa, siinä suristellessa 8vuotias poika käy vieressä katsomassa ja joka kerta ohi kulkiessa kysyy:
"koskeeko tuo?"
Mitäpä siihen vastaamaan, ei kultaseni äitistä on hauska kiljua huvikseen. Voin vain kuvitella millaisia juttuja opettaja kuulee kun koulut alkaa ja tämä epilaattori episodi on niistä lievimmästä päästä.
Nyt sileät sääreni ovat valmiit ottamaan vastaan kritiikkiä ja ihailua, jälkimmäistä en muista koskaan kuulleeni mutta jospa tällä kertaa joku huomaa kauniit, pienen pieniä reikiä täynnä olevat, keskimääräistä lyhemmät sääreni.
Eipä silti muutaman viikon päästä teen sen taas uudestaan ja ihan vain sen takia että en tarvitse katsoa karvoja "väärässä" paikassa.

kirpputorit kunniaan


Aloitin oikeanlaisten ulkotuolien etsinnän joku vuosi sitten mutta kun on nirso ja matti useimmin kukkarossa niin eihän niitä löydy.
Niinpä sitten käänsin kokonaan kelkkani ja ajattelin tehdä erlaiset ulkotuolit.
No tuumasta toimeen ja kierrätyskeskukselle, toisesta löytyi jo aikaisemmin neljä tosi kivan näköistä ja muunneltavaa tuolia mutta, kas kummaa kun eivät suostuneet myymään ilman pöytää (minun tuuria). Toisesta uusiotorista löytyi sitten tuoleja a`3e kappale, toisessa maksoivat 10e/kpl.
Muutaman vierailu kerran jälkeen tuoleja oli kasassa 6kpl, joista 3 on täysin samanlaisia. Tässä välissä on sanottava kiitokset appiukolle Heikille yhden tuolin pienan korjaamisesta.

Pari päivää näitä meni hioessa, onneksi sain isältä lainaan pienen käsikoneen niin työ oli vähän mukavampaa, naapurit oli ehkä erimieltä sen verran siitä meteliä lähti..:D. Hiomisen jälkeen kunnon puhdistus ja pintaan Tikkurilan Valtti ulkovaha väriltään saksanpähkinä. Pitkään mietin millaiset istuintyynyt tekisin, sit yhtenä päivänä oltiin lasten kanssa kirpparikierroksella niin törmäsin tuohon kankaaseen ja ihastuin ihan kerralla. Kangas oli n. 80cm leveä paneeliverho, pätkin verhon noin 40cmx80cm paloihin ja laitoin sisään puolikkaan vanhasta tyynystä. Yllättävän helposti muuten repeää kahtia semmonen litistynyt pallokuitutyyny. Noh, nauhat taakse ja tuoliin kiinni. Kylläpä oli ihana istua uusilla hienoilla tuoleilla kuumassa kesäillassa ja grillailla ruokaa kukkien keskellä.

maanantai 2. elokuuta 2010

kasvihuoneen satoa


kyllä ne tomaatit pikkuhiljaa punastuu. kurkkuja on syöty ja jaettu mutta tomaatit ei jostain syystä tämän aikaisemmin ole meillä valmistuneet. liekö syy kastelussa tai leikkelyssä, en tiedä, järkevääselitystä ei vielä tiedä.
avomaankurkkuja on saanu kyllä tänä kesänä kastella ihan urakalla ja kerran jo meinasin ne laitta varjon alle niin paljon kärvensi aurinko niitä mutta selvillä vesillä ollaan ja syödä saa niin paljon kuin jaksaa..

puutarha unelmia


marjasadon aikaan mehumaija raikaa,
talvella lämmintä mehua tutuille voi kehua.

pienet pojat

Pojalla on kiire aina,
lauantaina ja sunnuntaina.
Mummokin saa juoksujalkaa
mennä perässä kun kiire alkaa.
Hän on kuin hurrikaani pieni
ei paikallaan seiso niin kuin sieni.
Kiinnostaa autot ja dinot
niitä kotoa löytyy vinot pinot.
Vaik joskus oiskin vaikeaa
ja huolet mieltä kaihertaa.
On helpompi arvostaa tulevaa
ja odottaa vuotta seuraavaa.
On hankala pitää kaikkien puolta,
on pientä murhetta ja isoa huolta.
Vuoteen mahtuu asiaa monta
hassua, omituista ja tavatonta.
Vaan oli meillä matkassa onni suuri,
kun opettajaksi saimme sinut juuri.
Näin kirjoitan sulle kiitoksen
ja oikein lämpimän halauksen.
Rauhallisia kesäpäiviä toivotellen:
Pienet pojat, pienet tytöt
auringossa kasvavat.
Eivät huolet mieltä paina
iloisia ovat aina.
Välillä on puuhat toiset
Kohta taas ei kiinnosta moiset.
Tuulispäänä viilettää
pitkin poikin käytävää.
Miten ois jos tanssittais
ja synttäreitä juhlittais.

hassua

On hullua aikaa kevät tää,
kun kolmesti tunnissa vaihtuu sää.
Kärpäset pussaa ja perhoset surraa,
pikkulinnut puissa hurraa.
Ampparit laulaa ja sammakot nauraa.
Pienestä suureen tietävät varmaan
et aurinko karkottaa maailman harmaan.
Keväisen ihanaa syntymäpäivää

pienelle tytölle

Niin hauska on tuo tyttö pieni
Hänen luo käy tänään tieni.
Vaaleat hiukset ja silmät suuret
naurunsa kirkkaan jo kaukaa kuulet.
Välillä hienoja nukkeja pukee
kohta jo nurkassa kirjoja lukee.
Nyt hän taasen vuosia täyttää
ja päivä päivältä isommalta näyttää.

pienelle tytölle

Mitä kaikkea voi tytön mielessä liikkua,
kun pihalla voi kaikessa rauhassa kiikkua.
Tyttöjä, poikia, leikkejä ja kiukunpuuskia,
kaikenmaailman kukkia joita voi nuuskia.
Mutta nyt on aika jättää ajatusmaailma
ja lähteä tervehtimään synttärivieraita.
Eihän pitkäksi aikaa pysähtyä saata,
leikit on leikittävä eikä paikoillaan maata

14v. neidolle


Keveä on neidon askel maailmaan kun liitelee,
hetken vielä lapsuudessa ajatukset viipyilee.
Vaan jo kääntyy hymyhuulin katse kohti tulevaa.
Hiljalleen hän lähtee kohti omaa pientä polkuaan.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

riimejä kutsukorttiin


Pankaas vipinää kinttuihin
ja tulkaa meille juhlihin.
Nyt Anni täyttää seitsemän
ja juhliin haluaa ystävän.
On viidakossa hauskaa asua
ja meillä voit käyttää naamiaisasua.
Tervetuloa viidakonvillit
äiti voi järjestää kupit ja pillit.

lenkkeilyä

Heipä hei, olipa mukavaa käydä pitkästä aikaa pitemmällä (kuin 4km) lenkillä.
En ole vähään aikaan uskaltanut käydä kun on ollut niitä lääkekuureja joista viimeisin jätti ilmeisesti jotain ylimääräisiä tuonne isoihin lihaksiin, sen verran raskasta oli parin lenkin verran juosta.
Huonosta kunnostahan se ei tietenkään voi johtua, eikä ainakaan niistä kalkkunamakkaroista tai jäätelöistä, puhumattakaan muutamasta ylimääräisestä lonkerosta joita kesän aikana tuli Nautittua. Siis nimenomaan isolla N:kirjaimella...

No mutta kävin siis lenkillä siitä tulee noin 6-7 kilometria ja ilma oli siedettävä eikä paahtava. Varjo paikoissa tuntui käsivarsissa jopa ihan kylmältä, olen ilmeisesti tottunut liian lämpimään :D. Missään vaiheessa ei tullut sellaista oloa että nyt kun istun tähän niin en enää nouse, sekin tämän kesän aikaan tuli vastaa tuossa pari viikkoa sitten yhdellä niistä lyhyistä lenkeistä. Teki mieli juosta pidempi lenkki vaan arvelin että voi olla viisaampi aloitella rauhassa. Katsotaan parin päivän päästä miltä se taas tuntuu se juoksu..